Nyt on aika mitata sisäilman radon!
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Suomalaisten asuntojen merkittävin radonlähde on maaperä ja täytesora, josta radon pääsee virtaamaan perustusten kautta asuntoon. Radonkaasu kulkeutuu helposti varsinkin sellaiseen rakennukseen, jossa on maanvarainen matalaperustus tai maata vasten olevia kellaritiloja.
Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tupakoitsijoilla riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.
Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada selville sen pitoisuus asunnon sisäilmassa. Radonmittauspurkkeja voi tilata esimerkiksi Säteilyturvakeskukselta. Asunnoissa kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella mittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausajaksi suositellaan kolmea kuukautta, mutta vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun (1.9.) ja toukokuun lopun (31.5.) välisenä aikana. Talvella sisäilman radonpitoisuus voi olla moninkertainen kesällä mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna, harjualueilla jopa kymmenkertainen. Pitoisuus voi vaihdella suuresti samalla alueella sijaitsevien eri rakennusten välillä.
Toimenpiteisiin sisäilman radonpitoisuuden pienentämiseksi tulisi ryhtyä silloin, kun radonin vuosikeskiarvo ylittää viitearvon 300 Bq/m3. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, ettei arvoa 200 Bq/m3 ylitettäisi. Pirkanmaalla yli 300 Bq/m3 radonpitoisuuksia on todettu varsinkin niillä alueilla, joissa maaperä on hyvin kaasuja läpäisevää soraa, karkeaa moreenia tai rikkonaista kalliota. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mm. mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä sekä ilmanvaihto.
Lisätietoa löydät Säteilyturvakeskuksen sivuilta:
https://www.stuk.fi/palvelut/radonmittaukset/radonmittauksen-tilaus
https://www.stuk.fi/palvelut/radonmittaukset/nain-teet-asunnon-radonmittauksen