Kissoja ei saa koskaan jättää heitteille luontoon. Hylättynä kissat kärsivät kylmyydestä, nälästä, sairauksista ja loisista, ovat alttiina onnettomuuksille ja petoeläimille sekä lisääntyvät hallitsemattomasti. Villiintyneessä kissapopulaatiossa syntyvät pennut kärsivät usein sairauksista jo pentuaikana. Villiintynyt kissa on myös tehokas saalistaja, joka pyydystää kaiken ruokansa luonnosta, eikä kuulu Suomen luontoon. Villiintyneenä kissa onkin kansallisen vieraslajistrategian mukaan haitallinen vieraslaji. Kissan ulkoileminen vapaana ja vailla valvontaa ei koskaan ole suositeltavaa ja erityisesti taajamassa on muistettava, että järjestyslain rajoitukset koskevat myös kissoja. Kissa viihtyy ulkona ja tarvitsee virikkeitä voidakseen hyvin. Turvallisimmin kissa ulkoilee kiipeily-, tähystys-, piiloutumis- ja lepopaikoilla varustetussa ulkohäkissä tai valjaissa.
Vastuullinen kissanomistaja tunnistusmerkitsee ja rekisteröi lemmikkinsä ja myös etsii sitä aktiivisesti, jos se olisikin vahingossa päässyt karkuun. Laki eläinten hyvinvoinnista velvoittaa eläimen hyvinvoinnin päivittäiseen tarkastamiseen ja lisääntymisen kontrollointiin.
Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023):
6 §: Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä.
25 §: Eläinten omistajan tai pitäjän tulee eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, kastraatiolla, sterilisaatiolla tai muilla keinoilla estää pitämiensä nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen.
Metsästyslaki (615/1993) 85§:
Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty.
Järjestyslaki (1195/2003) 14§:
Kissan omistajan haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.